Vihreän siirtymän onnistuminen edellyttää järkeviä toimenpiteitä, ei uutta velkapakettia

Päätöksenteon ei ikinä pitäisi olla niin laiskaa, että jokaisen haasteen ratkaisemiseen ehdotetaan lisää velkaa tulevien sukupolvien piikkiin. Sisämarkkinasta johtuvia virheitä ei korjata velalla, eikä ympäristökysymykset tai vihreän siirtymän ratkaisut synny yhteisvelalla.

EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi 7. toukokuuta uuden selvityksen EU:n varojen käytöstä. Yksi merkittävimmistä ongelmista koskee sitä, miten EU:n varoja kohdennetaan oikein niille tarkoitetuille hankkeille ja kuinka hidas komissio on perimään väärin käytettyjä varoja. Tilitarkastustuomioistuimen huomiot elvytyspaketin käytetyistä varoista alleviivat sen, miksi seuraavasta yhteisvelasta puhuminen on tulevien sukupolvien osalta haitallista .

Ympäristökysymykset ovat vuosi vuodelta saaneet ansaitsemansa huomion, ja vihreän siirtymän tärkeys alkaa olla selvä. Päästöjen vähentämisen ja teknologisten murrosten sijaan EU:ssa näytetään kuitenkin hakevan ratkaisua, joka ei edistä kumpaakaan.

Pandemian aikana avattiin Pandoran lipas, joka näyttää viitoittavan tietä myös vihreän siirtymän toteuttamiselle, ja muut, paljon järkevämmät keinot, eivät näytä edes saavan sijaa keskustelussa, jossa uutta velkapakettia pidetään vihreän siirtymän messiaana.

Sinällään se voikin olla näin, mutta jos nykyisen elvytyspaketin varat on tarkoitettu rahoittamaan vihreitä investointeja ja digitaalista siirtymää ja jaetut rahat on valunut hankkeisiin, jotka eivät kestä päivänvaloa, niin miten perustelemme sen, että seuraavan velkapaketin varat kohdistuisivat niihin tarkoitettuihin hankkeisiin? EU:n tilintarkastustuomioistuimen selvityksen perusteella uusien yhteisvelkojen osalta on korkea riski sille, että varat päätyvät taas väärin käytetyiksi.

Yhteisvelkaa enemmän EU tarvitsee vahvan ja kilpailukykyiset sisämarkkinat sekä pääomamarkkinat.

Nyt keskusteluun noussut yhteisvelka näyttää vievän tilaa siltä keskustelulta, joka aidosti edistäisi virheää siirtymää ja olisi reilu myös tulevien sukupolvien osalta. Vihreä siirtymä on mahdollista toteuttaa ilman yhteisvelkaa. Mikäli jäsenmailla kuitenkin on halua ottaa velkaa niin mikään ei estä niitä ottamasta sitä itse, siihen ei tarvita EU:ta.

Vahvoihin valtiotukisääntöihin palaaminen, digitaalisten markkinoiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta rajoittavien esteiden poistaminen, sääntelytulvan vähentäminen, edellisestä velkapaketista jääneiden varojen uudelleen kohdistaminen, EU:n nykyisestä budjetista menojen priorisoiminen, jäsenmaksujen tarkastelu… Keinoja on, mikäli löytyy vain tahtoa olla tarttua ratkaisuihin, jotka ovat vähemmän laiskoja.